Historiaa

1970

Vammaisten ja vanhusten ystävätoiminta käynnistyi Tampereen ev.lut. seurakunnissa.

1983

Palveluystäviä oli 138, toiminnanohjaaja sai pienen korvauksen päivystysajasta.

1984

Ystäväpalvelu nimettiin lähimmäispalveluksi.

1986

Yhteinen kirkkovaltuusto perusti lähimmäispalvelun toiminnanjohtajan viran, johon valittiin Maarit Tammisto. Lähimmäistyöntekijöitä oli runsas 200. Toiminta vilkastui nopeasti. Omien tilojen puute asetti kuitenkin rajat toiminnan laajentamiselle.

1988

Lähimmäispalvelu sai juuri avatusta Koskikeskuksesta käyttöönsä näyttelytilaa, johon rakennettiin vanhalle mummolle kammari. Ikkunalla oli iso teksti "Odottaako hän sinua?" Lähimmäispalvelu sai omat tilat Otavalankadulta.

Kuvissa Maarit Tammisto ja poikansa Joonas, 4 v.  Koskikeskuksessa vanhan mummon kammarissa (josta nimi sai alkunsa).

1989

Mummon Kammarin ovet avattiin 4. huhtikuuta ensimmäisenä vapaaehtoistyön keskuksena Suomessa. Toimintaa lähti kehittämään 40 vapaaehtoista toiminnanjohtajan tueksi. Vapaaehtoisten hoitama avunvälitys oli pienimuotoista ja apua sai saman päivän tarpeeseen.  Mummon Kammari kiinnosti.  Ihmiset odottivat, että toimintaa järjestetään myös paikan päällä.

1992

Avunvälitys alkoi kehittyä. Mummon Kammarin avunvälitys sai työntekijäapua kaupungin kotipalvelulta (kokeilu 2 kk). Vapaaehtoisia oli lähes 800. Uutta toimintaa: Kansainvälinen naisten kammari ja Vihreä linja eli kotiutumisprojekti Kaupin sairaalan kanssa.

1993

Mummon Kammari sai kanslistin. Diakoniakeskuksen opas- ja saattajapalvelu integroitiin Mummon Kammariin 1.9. alkaen. Kaupunki antoi kotiavustajan hoitamaan avunvälitystä noin vuodeksi. Uutta oli mm. napamuijatoiminta ja TTT pyörätuoliavustajat. Valtakunnalliset Kammaripäivät pidettiin 7.-8.9. Koukkuniemessä.

1994

Seurakuntayhtymä osti uudet tilat (320 m²), jotka kunnostettiin talkoilla. Hoitolaitosvapaaehtoistyöhön luotiin pelisäännöt. Stakesin Mummon Kammari -projektin tuloksena kirja "Antakaa minulle ihminen!"

1996

Mummon Kammari kutsuttiin Suomen ja Pohjoismaiden edustajaksi kahdeksan maan seniorivapaaehtoisten ENOV-verkostoon. Hankkeen rahoitti EU. Varavaari ja -mummotoimintaa järjestettiin yhdessä MLL Tampereen osaston kanssa.

1997

Vapaaehtoistyön info- ja palvelupiste (Tampere-Pirkkala kumppanuussopimus -projekti 8 kk). Mummon Kammari sai omat sivut Aamulehden verkkolehdessä.

1999

10-vuotisjuhlavuonna avunvälityksen painopiste siirtyi vanhustyöhön. Toteutettiin PRAKSIS eli kolmannen sektorin osaamiskeskus -projekti, jossa mukana olivat Sopimusvuori, Setlementti Naapuri ja Mummon Kammari. Maija Paavilaisen juhlajulkaisu "Yhdessä mitä vain" ilmestyi.

2002

Taysin parkkipalvelu toteutettiin yhteistyössä autoliikkeiden kanssa.

2004

15-juhlavuosi järjestettiin teemoina "Vanhusta ei jätetä" ja "Yritykset ihmisen asialla". Kammari organisoi vapaaehtoisten pestuumarkkinat. Juhlakirja "että iloni olisi tuuli joka kantaa" ilmestyi.

2005

Kyläpaikka oli avoinna kaikenikäisille, toimintatuokiot suunnattiin aikuisille. Leskien Klubi -toiminta alkoi. Kauppahallissa valokuvanäyttely "Vanhuksen hyvää arkea".

2007

"Unelmista totta" -kirkon sosiaalifoorumin vanhustyön kehittämishankkeen tuloksena toteutettiin vanhusten unelmia, esim. Viikinsaariretki. Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen oli päivän vapaaehtoisena.

2008

2009

Avunvälitys muokattiin Avunvälityskeskukseksi. Ulkoiluystävätoiminta organisoitiin uudelleen. Opiskelijayhteistyö oli vilkasta. Tutustu toimintakertomukseen.

20-vuotisjuhlavuonna toteutettiin talkoilla eri alojen asiantuntijoiden ja vapaaehtoisten kanssa monenlaisia tilaisuuksia: "Hienoa jäädä eläkkeelle - vai onko?" luentosarja, 9 kirkkotilaisuutta, suuri kesäjuhla Keskustorilla sekä yritysyhteistyönä Koskikeskuksessa Wanhan ajan muotinäytös. Myös Lähetysjuhlavierailijoita tutustui Kammariin. Tiedotusvälineet ottivat ahkerasti yhteyttä, Tampere Tunnetuksi ry kutsui tj. Maarit Tammiston kukkaispormestariksi.