Äänenkäytön ohjeita

Äänenkäytön ohjeita Mummon Kammarin vapaaehtoisille näyttelijä Ola Tuomiselta

Ola Tuomisen rento olemus auttoi kuulijoita keskittymään ääneen lukemisen nikseille. Myös ihanat villasukat saivat ansaittua huomiota. Hän aloitti instrumentin eli äänen huollosta. Kertoi omat niksinsä ääneen avaamiseen, jottei tultaisi siihen, että "ilmaisu saattaisi olla kunnossa, mutta instrumentti rikki"!

• On muistettava hyvä ja rento lukuasento! On luotava hyvät olosuhteet. Jännittäminen kuuluu äänestä, sillä psyyken kautta asiat siirtyvät ääneen.
• Ääneen lukeminen on kirjoitetun tarinan kertomista. Kertoja on silta tarinan ja kuulijan välissä. Kuulijan muistot heräävät tarinan myötä ja tarkkaavaisuus saattaa herpaantua hetkeksi. Vastaanottokyky on parhaiten herännyt klo 13-15.
• Tutustu tarinaan. Ymmärrä itse se, mitä kerrot, mutta älä opeta. Jos kertoja opettaa, hän manipuloi omalla kannanotoillaan: loukkaa kuulijan ainutkertaista kokemusmaailmaa. Tämä on otettava huomioon etenkin näkövammaisille lukiessa. Kuuluva ääni on tärkeä, mutta kertoja ei ole auktoriteetti.
• Elävässä kerronnassa on vältettävä yliampumista! Siinä ei saa olla liikaa makeilun tai miellyttämisen makua, muuten kuulijalle tulee "halpa olo".
• Dialogissa on kertojan oma ääni perusäänenä ja muiden henkilöiden kohdalla ääni vain vähän muuttuu. On mietittävä, millainen ääni henkilölle olisi sopiva.
• MUISTA: Korjaa virhe luontevasti ilman anteeksipyyntöä! Jos keskeytät lukemisen ja poistut hetkeksi, pyydä silloin anteeksi.
• PUHE on tärkeää! Ymmärrä välimerkit, tähtää pisteeseen ja ajatukseen, mutta älä tapa luontevaa puhetta. Ei taukoa joka pilkulla, eikä painoa jokaisen sanan eteen: se on "naputusta" ja väsyttää.
• On tärkeää osata puhua, mutta tärkeää myös OSATA KUUNNELLA. Esityksen ensimmäiset 10 minuuttia ovatkin tärkeimmät kuulijan mielenkiinnon kannalta.
• RUNOJA lausuttaessa vältä liikaa maalailua. Liian isolla äänellä runon tunnepuoli kärsii.
• Läsnäolo on vanhukselle myös tärkeää vaikka sanomalehdestä uutisia lukiessa.

Mitä sitten luettaisiin vanhuksille, siitä saimme näytteen ja vinkkejä kirjastonhoitajilta: Marjut Laurilalta ja Sari Rautiaiselta.

Aika kului kuin siivillä! Erittäin kiintoisa tilaisuus ja saimme paljon oppia omaan toimintaamme. Kuulijoina olikin Kammarin omaa esiintyvää väkeä. Lopuksi Ola sai kiitoksena Maaritilta uudet mummojen kutomat villasukat.

- Mukavat-ryhmän vetäjä Tuula Kangas -