Ulkoiluapu-logolla

Mummon Kammari
- vapaaehtoisen vanhustyön keskus Tampereella

TULE VAPAAEHTOISEKSI
saattaja_apu
Auttaa voit monella eri tavalla ja niin usein kuin haluat, kerran kuukaudessa, kerran viikossa tai silloin tällöin.

Tulevat perehdytyskurssit
Pikkarainen-ja-puutarhatyöt
Seuraava perehdytyskurssi uusille vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille on tiistaina 22.1. kello 13-15 Mummon Kammarissa, osoitteessa Hämeenkatu 28.

TARVITSETKO APUA TAI YSTÄVÄÄ?
lukuhetki
Kysy meiltä vapaaehtoista  juttuseuraksi, lukijaksi,  asiointiavuksi, saattajaksi tai kaveriksi vaikkapa teatteriin.

Säännöllinen viikkotoiminta
soittajat
Kyläpaikasta voi löytää mukavan harrastuksen. Säännöllistä toimintaa kuten yhteislaulua, virsihartaustuokioita tai käsityötalkoita on viikoittain. 

Kyläpaikka keskustassa
Kyläpaikka
Mummon Kammarin kyläpaikka on kotoisa kohtaamispaikka ja toimintakeskus, johon kaikenikäiset ovat tervetulleita.

Mummon Lahjapuoti
kutomassa ilveksessä
Mummon Kammarin lahjapuodissa on myynnissä  monenlaisia käsitöitä. Lahjapuodin tuotteet vaihtuvat kausittain.

Tulossa
Kohtauspaikka Kohtauspaikka

Aukioloajat 26.11.2018 klo 20.10 - 7.1.2019 klo 10.00Mummon Kammari

Kohtauspaikka Kohtauspaikka
Kohtauspaikka Kohtauspaikka

Uusi Mummon Kammari avautuu 7.1.2019 klo 10.00-14.00Mummon Kammari

Kohtauspaikka Kohtauspaikka
Kurssi tai luento Kurssi tai luento Kohtauspaikka Kohtauspaikka

Perehdytyskurssi 22.1.2019 klo 13.00-15.00Mummon Kammari

Kurssi tai luento Kurssi tai luento Kohtauspaikka Kohtauspaikka
Kurssi tai luento Kurssi tai luento Kohtauspaikka Kohtauspaikka

Perehdytyskurssi 19.2.2019 klo 17.00-19.00Mummon Kammari

Kurssi tai luento Kurssi tai luento Kohtauspaikka Kohtauspaikka

Ajankohtaista Mummon Kammarissa

Myyjäistunnelmia 30.11.2018

Mummon Kammarin perinteiset adventtimyyjäiset perjantaina 23. marraskuuta keräsivät Kyläpaikkaan väkeä taas tuvan täydeltä. Jo heti sisään astuessa pullantuoksu, kukkuraiset myyntipöydät ja punaliiviset, hymyilevät kammarilaiset virittivät tulijat jouluiseen tunnelmaan.

Pirkko Tuomiston muistonäyttely 8.11.2018

Syksy on taas kulunut nopeasti ja on kauden viimeisen kuukausinäyttelyn aika. Samalla se jää Mummon Kammarin Kyläpaikan viimeiseksi Otavalankadulla, kun vuoden vaihteessa muutetaan nykyisestä toimipaikasta Hämeenkadulle. Vuosien kuluessa on nähty lukemattomia hienoja näyttelyitä ja nyt marraskuussa Pirkko Tuomiston muistonäyttely ”Elämän makuisia tekstiilejä” on sarjalle upea päätös.

Uusissa tiloissa tavoitteena kohtaaminen ja löytäminen 11.10.2018

Mummon Kammarin toiminta Otavalankadun tiloissa päättyy perjantaina 23. marraskuuta pidettäviin myyjäisiin. Myyjäisten jälkeen Kammarin tavarat pakataan ja muutetaan uusiin tiloihin Seurakuntien taloon, jossa toiminta alkaa loppiaisen jälkeen. Joukko työntekijöitä, asiakkaita ja vapaaehtoisia tutustui tiloihin syyskuussa.


Kammari Facebookissa

Kokemuksia vapaaehtoistöistä
palvelukoti

Olin hyvin hämmentynyt ja hermostunut seisoessani ensimmäistä kertaa Mummon Kammarin eteisessä. Olin ilmoittautunut vapaaehtoistyöhön ensimmäistä kertaa elämässäni enkä tiennyt mitä odottaa. 

Tiesin kyllä mitä Mummon Kammari teki (ainakin teoriassa), sillä näiden nettisivuilta oli löytynyt tietoa vapaaehtoistoiminnasta.


5.12.2018 14.30Kohdatkaa toisianne!

Syövän selättänyt laulaja Arja Koriseva haluaa nyt elää täysillä ja kokea uusia asioita. Kohtaamisen konkari kaipaa ihmisille paikkoja, joissa voisi tavata toisia hyvin matalalla kynnyksellä.

Lue lisää | 0 Kommenttia

5.12.2018 14.05Jouluoratorio Tuomiokirkon siipien suojassa Janne Aejmelaeus

– Odotan innolla sitä juhlahetkeä, kun saan nostaa käteni ilmaan ja Tuomiokirkon salin hiljaisuus rikkoutuu.

Lue lisää | 0 Kommenttia


Muistiipanoja Mummon Kammarissa

Mummon Kammari muuttaa. Monet asiat muuttuvat, mutta monet pysyvät. Tässä blogissa katsastetaan, mitä tapahtuu Otavalankadulla viimeisinä viikkoina ja uudessa kodissa Hämeenkadulla ensimmäisinä aikoina.

30.11.2018 15.23Mummola muutti


Laulu raikui ja torvet soivat, kun muuttokulkue lähti tuulisena torstaiaamuna Otavalankadulta kohti Hämeenkatua. Raitiotietöiden takia ei voitu kulkea suorinta tietä, mutta iloiset kävelijät eivät siitä piitanneet. Vanha tuttu laulukin sai uudet sanat: mummolaan kun kävelemme, pilvenhattaraa ei näy. Perillä uudessa Mummon Kammarissa taivaltajia odottivat kuuma glögi ja piparkakut.

Punainen marssijoukko erottautui hyvin harmaassa säässä ja kannustusta riitti. Ahkerat vapaaehtoistyöntekijät Kati Lindberg ja Kati Mattiniemi vilkuttelivat kadunvarsilla seuraaville ja ikkunoissa  katseleville. Mattiniemi työnsi vaaleanpunaista rollaattoria, jota somistivat nuket. Niitä oli myös Joulumuoriksi sonnustautuneen Lindbergin repussa.

Kumpikin on pitkäaikainen kammarilainen.

Kati Lindbergillä on menossa 24. vuosi  Hän on vuosien mittaan käynyt mm. tapaamassa ihmisiä Kaupin sairaalassa, Koukkuniemessä, Veljeskodissa ja Rauhaniemessä. Eri tilaisuuksissa hän on esiintynyt rooliasuissa ja ollut muotiryhmässä alusta asti.

Kati Mattiniemi on toiminut vapaaehtoisena 12 vuoden verran. Muotiryhmässä mannekeeraamisen lisäksi hän on kiertänyt Mukavat -teatteriryhmän kanssa esiintymässä vanhustentaloissa. Parhaimmillaan esityksiä oli parikymmentä vuodessa. Pullaakin on tullut paistetuksi kahvittelijoille.

Uudessa paikassa Mattiniemi on lupautunut toimimaan saliemäntänä kahdesti kuukaudessa.

Toiminnanohjaaja Maria Vuoristo sai ennen muuttoa huokaista helpotuksesta istuessaan laatikkopinojen ja laputettujen huonekalujen keskellä. Takana on kiireinen syksy, kun tavaroita on käyty läpi.

“Ilmassa on haikeutta, mutta myös uuden odotusta”, Vuoristo sanoi.

Hän toivoo, että muutto keskemmälle kaupunkia innostaa mukaan uusia vapaaehtoisia. Monet vanhukset odottavat yhä omaa ystävää. Ja kun uusissa tiloissa aukioloajat pitenevät, tarvitaan lisää kammarin emäntiä ja isäntiä.


Mummon Kammari avautuu Seurakuntien Talossa, Hämeenkatu 28,  maanantaina 7.1. 


Sirpa Katainen



Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


19.11.2018 10.05Suoria sanoja Iki-Kiannosta

Mummon Kammari oli täynnä väkeä, kun puhujaksi tuli vanha tuttu, tietokirjailija, emeritusprofessori Panu Rajala. Aiheena oli hänen kirjoittamansa elämäkerta korpikirjailija Ilmari Kiannosta (1874-1970).

Rajala kertoi suostuneensa kirjoittamaan teoksen vain, koska Kiannon tytär Raija-Liisa Kansi aneli sitä kymmenen vuotta.

- Vähemmällä pääsin, kun kirjoitin, hauskuutti Rajala.

Merkkiteos Suomussalmen sulttaani Rajalalle onkin, sillä se on hänen kymmenes kirjailijaelämäkertansa. Itse hän nostaa niistä parhaimmiksi teokset Eino Leinosta ja Olavi Paavolaisesta.

Rajala pudotteli vauhdikkaasti Iki-Kiannon pitkän elämän tärkeitä lukuja: kolme vaimoa ja 12 lasta kolmessa sarjassa. Joku kuulijoista heittikin, että Kiannosta ja hänen naisistaan voisi tehdä oopperan. Rajala lisäsi, että se pitäisi jakaa kolmelle illalle. Kiannolla kun oli muitakin naisia kuin vaimonsa.

Kirjoja valmistui ainakin 67, joista paradoksaalisesti on jäänyt elämään vain kaksi: Punainen viiva ja Ryysyrannan Jooseppi. Joosepin esilletuomisesta ikävässä valossa on vieläkin harmistunut koko Kyllösen suku. Kaikki suomussalmelaiset pahastuivat Irwin Goodmanin samasta aiheesta tekemästä renkutuksesta.

Rajalan mukaan Kianto ei ollut mitenkään mukava ihminen. Hän oli äärettömän kateellinen aikalaiskollegoilleen kuten F.E. Sillanpäälle ja Eino Leinolle.  Kun Sillanpää sai Nobel-palkinnon kirjastaan Nuorena nukkunut, Kianto oli tuhahtanut hämäläisestä piikaromaanista.

Rajalan mielestä Kiannon upeimpia teoksia on loppujen lopuksi Nälkämaan laulu, josta tuli Oskar Merikannon säveltämänä Kainuun maakuntalaulu.


Sirpa Katainen




Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


12.11.2018 15.12Käsitöitä luonnosta


Lapsena mummo oli elämäni tärkein henkilö. Kun isä ja äiti olivat töissä, hän oli aina läsnä, lähettämässä kouluun ja erityisesti ottamassa sieltä vastaan. Pannukahvi oli keitetty ja voileivät tehty. 

Parhaassa tapauksessa paistinpannussa tirisi leipäressua, jonka maun muisto saa vieläkin nieleskelemään.

Voisihan sitä tehdä itsekin? Mutta ei, ei se olisi sama asia.

Mummo tuli mieleeni, kun olin Pirkko Tuomiston (1939-2018) taidekäsityönäyttelyn avajaisissa. Näyttelyn esitteli hänen sisarensa Marja Pitkäranta. Pirkko oli aktiivisesti mukana näyttelyn valmisteluissa, mutta sairaus oli nopeampi ja vei hänet runsas viikko ennen avajaisia.

Hän oli jättänyt työnsä opettajana voidakseen keskittyä täysipainoisesti käsitöihin, joihin ammensi voimaa luonnosta. Värit tulivat kasveista, materiaalit olivat luomua: pellavaa, silkkiä, villaa, puuvillaa. Ja kaikki työt ovat ainutlaatuisia, toista samanlaista ei tule vastaan.

Pirkko ei ollut käynyt käsityökoulua, mutta hän kurssitti itseään jatkuvasti. Hän opetteli mm. sitomaan kirjoja.

Näyttelyssä on esillä mm. taidokkaita alttariliinoja neulapitseineen. Taitavista käsistä syntyi vaatteita, mm. alban päälle laitettavia stolia. Mummon Kammarin poppana-alttaritaulu rauhoittaa.

Niin, miten mummoni tähän liittyy?

Siten, että myös hän oli käsityöläinen. Erityisesti hän ahkeroi ryijyntekijänä. Omalla seinälläni on kaksi työtä, toinen vuodelta 1929, toinen nelisenkymmentä vuotta nuorempi.


Sirpa Katainen


Pirkko Tuomiston muistonäyttely 1.11.-23.11.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi